Pikkuhousu fetissi runkkaus porno

pikkuhousu fetissi runkkaus porno

Olen lopenkyllästynyt häpeilyyn ja piilotteluun. Miksi nuori esinefetisisti voi sitten olla taipuvainen kajoamaan toisten omaisuuteen? Ehkäpä kyse on siitä, onko nuorilla fetisisteillä vallitsevien normien puitteissa keinoja tutustua itseensä ja tutkia seksuaalisuuttaan.

Kuvittele vertailun vuoksi yhteiskunta tai yhteisö, jossa seksuaalisuuden ilmaiseminen ja seksin harrastaminen on olisi kiellettyä kaikkinensa. Montakohan lainkuuliaista ihmistä siellä olisi? Todennäköisesti ihmiset toteuttaisivat itseään juuri niin paljon ja niillä keinoilla, jotka olosuhteiden puitteissa olisivat mahdollisia. Sitten kognitiivisessa dissonanssissa kilpaa kieltäisivät kaiken ja paheksuisivat toisiaan.

Jokaisella nuorella on tarve tutustua omaan seksuaalisuuteensa. He tutkivat ja ihmettelevät omia kehojaan, ajatuksiaan ja halujaan. Seksuaalisuudeltaan valtavirrasta poikkeavalla on vain keskimääräistä enemmän ihmeteltävää ja vähemmän saatavilla olevia vastauksia. Koulussa annettava seksuaalivalistus ja nuorisolle tarkoitetut tietolähteet antavat vastauksia moniin kysymyksiin ja auttavat lieventämään hämmennystä.

Seksuaalivähemmistöille valistus voi toimia kuitenkin kaksiteräisen miekan tavoin; siinä missä nuorelle pyritään vakuuttamaan, että hänen läpikäymänsä muutokset ja tuntemukset ovat normaaleja, voidaan implisiittisesti välittää hyvin kapea mielikuva siitä, mikä on normaalia sekä ajatus siitä, että normaalius olisi seksuaalisuuden suhteen tavoiteltava ihanne.

Onneksi maailma muuttuu hurjaa tahtia. Vallitsevat asenteet muuttuvat suvaitsevaisemmiksi samalla kun saatavilla olevan tiedon määrä kasvaa. Pelkästään valistusmateriaalien pohjalta voisi arvella, että tämän päivän teinit ovat jo merkittävästi tiedostavampaa sakkia, kuin mitä oma ikäluokkani aikanaan. Toki valistajien omat, sekä nuoren sosiaalisissa piireissä vallitsevat asenteet vaikuttavat nuoren välittömään hyvinvointiin eniten ja ne voivat vaihdella suuresti.

Kulttuurinmuutos on kuitenkin erittäin selvästi havaittavissa ja tänä päivänä nuori voi löytää luotettavaa tietoa ja vertaistukea internetistä taipumuksistaan riippuen hyvin helposti.

Internet ja taito pyyhkiä selaimen historia rantautuivat elämääni vuotiaana. Olin tuota ennen ehtinyt potea morkkista aktiivisesti jo 2 vuotta pohtien olenko normaali ja kelpaanko tällaisena. Eki kertoi noiden vuosien aikana varmaan 10 kertaa, että masturbointi on tavallista ja jopa kannustettavaa ja että seksuaalisten halujen herääminen ei katso ikää, vaan tapahtuu yksilöllisesti. Tämäkin tieto oli minulle alunperin hyvin huojentava, mutta ei vastannut suurimpaan huoleeni.

Aina välillä joku kertoi oikeasti poikkeavista kokemuksistaan ja tuolloin Eki yleensä huojentavasti kertoi, että kaikenlaiset fantasiat ja tavat masturboida ovat aivan okei, niin kauan kuin niistä ei koidu terveysriskejä. En kuitenkaan saanut täyttä mielenrauhaa, sillä silmiini ei ikinä osunut viestiä, jossa joku olisi avautunut kiihottuvansa jostain esineistä tai materiaaleista.

En myöskään itse koskaan kirjoittanut, sillä häpesin asiaani ja pelkäsin jääväni kiinni. Kun lopulta pääsin tonkimaan Internetiä, en osannut löytää asiatietoa fetisseistä ja fetisismistä ainakaan suomeksi. Ensimmäiset oloani todella huojentaneet asiat olivat jossain muinaisessa seksi-chatissa käymäni keskustelut erilaisista haluista, sekä pornosivustojen tuhansien videoiden laajuiset fetissikategoriat.

Se kuinka syvältä kiven alta jokin tieto täytyy kaivaa on helppo tulkita sosiaalisena signaalina siitä, kuinka tabu kyseinen asia on. Kokemukseni ei todellakaan rohkaissut minua puhumaan tuntemuksistani tai ajatuksistani kenellekään. Olen kuitenkin tällainen hölösuu, että jo muutamaa vuotta myöhemmin rohkenin kertomaan fetisseistäni valituille ystäville. Tuosta ensimmäisestä avautumisesta asti jokainen on parantanut hyvinvointiani lisäämällä hyväksytyksi tulemisen tunnetta.

Sama tunne minua kai nytkin motivoi kirjoittamaan. Vedetäänpä tätä ajatusvirtaa hieman yhteen. Ajattelenko siis, että parempi tieto ja ymmärrys ehkäisisivät nuoren esinefetisistin haluja kajota toisten omaisuuteen? En varsinaisesti, mutta parempi tieto ja ymmärrys luovat avoimempaa ilmapiiriä.

Suuri osa fetisismiin liittyvistä ongelmista ovat seurausta salailuntarpeesta. Jos ei uskalla olla oma itsensä päivänvalossa, muuttuu itsensä toteuttaminen väkisin hämärähommiksi.

Muiden silmissä fetisistin käytös on tällöin luonnollisestikin epäilyttävää. Avoimemmassa ilmapiirissä nuori voisi puolestaan uskaltautua puhumaan tuntemuksistaan esimerkiksi huoltajalleen. Seksuaalisuuden kehitystä tukeva huoltaja voisi keskustelun myötä vaikka tarjoutua ostamaan  nuoren kaipaaman esineen hänelle, tai muuten osoittaa hyväksyntänsä nuoren taipumukselle ja tukea häntä tarvittavin keinoin.

Näin aukikirjoitettuna ajatus kuulostaa utopistiselta, mutta en varsinaisesti keksi, miksi näin ei voisi olla. Kaikki keksimäni vasta-argumentit heijastavat hyvinvoinnille haitallisia ja vanhasta mallista opittuja hyssyttelyasenteita ja hyssyttely on tunnetusti perseestä.

Kannattaa aloittaa uuden blogin lukeminen juuri ennen nukkumaanmenoaikaa, niin ei kykene enää muodostamaan mitään kovin syväluotaavaa kommenttia. Jätänpähän nyt puumerkkini kuitenkin tänne toteamalla, että mielenkiintoisen oloinen blogi ja plussaa hyvästä huumorista!

Varsinkin näin blogin alkumetreillä arvostan kaikkia mahdollisia terveisiä lukijoilta. Tiedänpähän, että sivustolla vierailee muitakin kuin botteja. Tämä teksti oli kirjoittaessakin sellaista rönsyilevää tajunnanvirtaa, että olen iloinen, jos olet ylipäätään kyennyt lukemaan sen unisena!

Kiitos kirjoituksesta, blogista ja erityisesti tuosta videosta: You are commenting using your WordPress. You are commenting using your Twitter account. Koettu nöyryytys tai narsistinen loukkaus kostetaan lapselle tai puolisolle. Tällöin seksuaalisella hyväksikäytöllä halutaan nöyryyttää tai rangaista muita perheenjäseniä.

Regressoituneita kuten myös fiksoituneita pedofiilejä kuvastaa usein kyvyttömyys empatiaan, laaja emotionaalinen turtuneisuus ja itsekeskeisyys, tärkeintä on omien tarpeiden tyydyttäminen niin emotionaalisesti kuin fyysisesti.

Keskeistä on kuitenkin ensisijaisesti kieltää kaikki tapahtunut. Muistan hyvin enoni vedonneen useampaan otteeseen siihen, että hänen suoranainen velvollisuutensa aikuisena miehenä oli johdattaa kaltaiseni tietämätön, mutta innokas neitsyt seksin ihmeelliseen puutarhaan.

Merja Laitisen Häväistyt ruumiit, rikotut mielet -kirjassa mainitaan, että seksuaalisen hyväksikäytön naamioiminen seksivalistukseksi on usein käytetty tapa naamioida lasta tai nuorta vahingoittava käytös myönteiseksi.

Vaikka järjen tasolla nykyään jo tiedänkin, että enoni teki väärin jättäessään aikuiselle ihmiselle kuuluvan vastuun kantamatta, niin tunnetasolla syyllistän itseäni vieläkin siitä, kuinka itse flirttailin enolleni. Alitajuisesti koen saaneeni vain juuri sitä, mitä ansaitsinkin tullessani hyväksikäytetyksi.

Syyllisyys ja häpeä tapahtuneesta ovat estäneet minua puhumasta tapahtuneesta isälleni, äidilleni ja sisaruksilleni lähes kymmenen vuoden ajan. Nekin kerrat, jolloin olen tapahtuneesta aiemmin ystävilleni tai rakastajilleni maininnut, eivät ole olleet oikeita keskusteluja vaan tunnekokemuksesta eristettyjä lyhyitä lauseita, joissa tuon esiin sen, että menetin neitsyyteni enolleni ja vähättelyä sen suhteen, kuinka syviä henkisiä haavoja kokemus on minulle aiheuttanut. En yksinkertaisesti ole pystynyt keskustelemaan asiasta ja vieläkin sen esiin tuominen on pienen henkisen kamppailun takana.

En pystynyt tarttumaan kynään ja paperiin. Kirje jäi kirjoittamatta, kunnes Tosin en ole vielä tänä päivänäkään lähettänyt sitä enolleni, mutta vihan purkaminen sanoiksi oli ensimmäisiä vaiheita syyllisyydestä eroon pääsemiseksi. Tämän kirjallinen opinnäytetyön kirjoittaminen vapauttaa minua toivottavasti hieman lisää syyllisyydestäni, sillä voin julkisesti siirtää vastuun omilta harteiltani enolleni ja vanhemmilleni.

Häpeä ja syyllisyys kanavoituvat usein vihana. Viha kohdistuu ensisijaisesti omaan itseen ja siihen pieneen lapseen, joka tuli hyväksikäytetyksi. Uhrit vihaavat itseään siksi, että he olivat pieniä, tarvitsivat rakkautta ja antoivat itsensä tulla hyväksikäytetyiksi.

Toisaalta vihan kohteina ovat usein näkymättömät äidit eli ne henkilöt, joilta uhri olisi aikanaan toivonut apua ja puuttumista tilanteeseen.

Uhrit heijastavat vihan myös muihin läheisiin ihmisiin. Vain harvat tutkimukseni naiset tai miehet ovat edenneet niin pitkälle, että heidän vihansa kohteena ovat sen todelliset aiheuttajat, hyväksikäyttäjät. Merja Laitinen kuvailee Häväistyt ruumiit, rikotut mielet kirjassaan syyllisyyden ja häpeän syitä ja seurauksia osuvasti suhteessa omaan käyttäytymiseeni.

Itse en ole päässyt tapahtuneen työstämisen kanssa vielä niin pitkälle, että kykenisin kunnolla vihaamaan enoani. Pääsääntöisesti tukahdutan vihani enoani kohtaan ja pyrin ymmärtää miksi hän päätyi tekemään minulle henkistä väkivaltaa.

Niinä hetkinä, jolloin pinnan alle padottu vihani nousee pintaan, suunnittelen lähettäväni enolleni postissa kuolleiden eläinten osia uhkauskirjeiden kera tai käveleväni hänen ovelleen aseen kanssa. Toisinaan ajattelen hänet eteeni avuttomaksi, sidotuksi ja alastomaksi niin, että hän ei voi kuin katsella ja kiljua tuskasta kun silvon veitsellä hänen peniksensä veriseksi mössöksi. Silti koen, ettei edes hitain ja tuskallisin kiduttaminen voisi hyvittää edes pientä osaa siitä, mitä olen hänen välinpitämättömyytensä takia joutunut kärsimään.

Vieläkin erilaisissa asiayhteyksissä esiintyvä itseäni vahingoittava käytös on varsin suoraa seurausta yli kymmenen vuotta sitten tapahtuneista asioista. Puran pahaa oloani itselleni rakkaisiin ja läheisiin ihmisiin pystymättä aina pysähtymään ja miettimään, mistä paha oloni kumpuaa. Koettelen lähipiiriäni syytämällä heidän niskaansa aiheettomia syytöksiä sillä pelkään, että hekin kääntävät minulle selkänsä ja jättävät minut yksin.

Käyttäytymiseni on huomattavan raskasta ja sietämätöntä niille, joiden kohdalle se kulloinkin sattuu osumaan. Esimerkiksi oman isäni kohdalla tämä on johtanut välirikkoon lähetettyäni hänelle kirjeen, jossa hyökkäävään ja vihaiseen sävyyn kerroin mielipiteitäni vanhempieni kasvatusmetodeista. Eniten kyseisestä käytöksestä kärsin kuitenkin minä itse, sillä koen lopulta aina syyllisyyttä ja huonommuutta purettuani omia ongelmiani ja pelkojani läheisiini.

Sama itsetuhoisuus näkyy myös halussani tehdä itseni nöyryyttävää taidetta, jossa asetan itseni muiden alapuolella olevaksi seksiobjektiksi. Muutamaan otteeseen esiinnyin pienilevikkisessä pornolehdessä, jossa julkaistuissa kuvissa poseerasin muun muassa genitaalialueet täyteen injektioneuloja pisteltyinä ja nänni naulattuna lautaan. Aikaisemmin olen kontrolloinut itseäni oksentamalla kaiken syömäni ruuan ja paastoamalla joskus pitkiäkin aikoja.

Lopetettuani käsivarsieni viiltelyn palasin aina välillä kivunkokemusten pariin vähemmän jälkiä jättävällä tavalla. Seksin harrastamisen jälkeen saatoin pistellä injektioneuloja rintoihini, tai saatoin pyytää kumppaniani lyömään itseäni kasvoihin.

Joskus valitsin yhden yön kumppaneikseni miehiä, jotka suhtautuivat minuun alentavasti ja toisinaan suostuin heidän nöyryyttäviin kehotuksiinsa esimerkiksi pukeutumalla johonkin tiettyyn asuun. Jokapäiväisessä elämässä nöyryyttämisen ja alentamisen tarve näkyy selkeästi myös tavassani puhua itsestäni.

Pidän vartaloani usein läskinä ja rumana, sekä käytän itsestäni alentavia ja huorittelevia nimityksiä. Pyrkimykseni enoni käyttäytymisen ymmärtämiseen ja hyväksymiseen siinä valossa, että hän on mahdollisesti itsekin ollut oman isänsä suunnalta kohdistuvan insestin uhri, viittaavat myös siihen suuntaan, että en arvosta itseäni niin paljoa, että kykenisin näkemään itseäni täysin syyttömänä tapahtuneeseen. Kiellän itseltäni oikeuteni uhrin asemaan syyttömänä ja pyrin kantamaan yksin vastuun itseeni kohdistuneesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä, sillä olen ehdollistunut jo niin kauan ajatukseen, että en ansaitse parempaa.

Läpi koko edellä kertomani ajanjakson piirsin aktiivisesti sarjakuvia ja välillä käsittelin niissä myös lapsuuttani ja hyväksikäyttöä. Joitain muutaman sivun novelleja julkaisin internetissä vuosina — ja sain paljon järkyttynyttä ja paheksuvaa kritiikkiä aihevalinnoistani.

Eräässä viidentoista sivun novellissa käsittelin ylhäisöperheen sisällä tapahtuvaa sadomasokistista insestitapausta. Halusin kyseenalaistaa heteronormatiivisen ydinperheen pyhää asemaa puhtoisen hyvyyden tyyssijana. Suurimmaksi osaksi kuitenkin piirsin seksifantasioitani sarjakuvien muotoon. Useimmiten fantasioilleni pohjautuvissa sarjakuvanovelleissa kuvaan itseni rituaalisen joukkoraiskauksen uhriksi tai osallisena orgioihin. Koen myös sarjakuvien piirtämisen kautta pystyväni hetkeksi pakenemaan todellisuutta ja myös jäsentämään asioita päässäni ottamalla niihin etäisyyttä kuvaksi piirtämisen kautta.

Aiempi psykologini totesikin, että taiteellisella ulosannillani on todennäköisesti ollut ratkaiseva osuutensa siihen, etten todella huonoina kausinani ole ajautunut tekemään loppuelämäni kannalta tuhoisia ratkaisuja. Vuoden jälkeen olen vähitellen siirtynyt kokonaan itse omien tarinoideni päähenkilöksi, Judge Dredd -tyylisten maailmanpelastajamachojen ja fiktiivisten naissankarittarien sijaan. Tyyliini niin tarinankertojana kuin piirtäjänäkin ovat vahvasti vaikuttaneet: Olen ahminut intohimoisesti sci-fi-, fantasia-, kauhu- ja kaunokirjallisuutta siitä lähtien, kun opin lukemaan.

Myös kirjallisuuden tarjoama vaihtoehtoinen todellisuus on helpottanut nuoruuden vaikeiden aikojen yli selviämisessä, ja tarjonnut uusia kiehtovia visioita sarjakuviin ja maalauksiin. Lapsena inhosin ihmisten piirtämistä ja vasta teini-iässä aloin piirtää sarjakuviini muutakin kuin eläinpäisiä figuureja ja kasvoiltaan epäinhimillisiä hahmoja.

Gigerin luomien alien -hahmojen ihailun myötä piirrokseni olivat hyvin pitkälti liskonpäisiä lihaksikkaita miehiä ja naisia.

Enki Bilalin Jumalaton näytelmä -sarjakuvan vaikutuksesta myös omissa piirroksissani alkoi esiintyä Anubista, Horusta ja Bastia muistuttavia hahmoja. Sarjakuvista periytyy omaleimainen tapani käsitellä ihmisfiguuria varsin tyylitellysti. Itse pidin pitkään tyyliäni piirtää realistisena, sillä sarjakuvien ilmaisukieli oli vaikuttanut niin pitkään ja vahvasti tapaani kuvata asioita. Lassheikin myötävaikutuksella kiinnostuin myös yhä enemmän anatomiasta, sillä sarjakuvissa joutuu piirtämään lähes joka ruutuun käsiä, kasvoja ja vartaloita eri asennoissa.

Yksinkertaisesti nopein tapa työskennellä on piirtää mielikuviensa pohjalta sen sijaan, että turvautuisi valmiisiin malleihin jokaisen ruudun ja asennon kohdalla. Lähes koko siihenastisen elämäni läpi kestänyt kiinteä suhde sarjakuviin näkyi vahvasti tyylissäni tehdä maalauksia ja piirtää. Aloittaessani Lahden Kansanopiston kuvataidelinjan vuonna en ollut maalannut muutamia yläasteaikaisia öljyväritöitä lukuun ottamatta lainkaan öljy-, akryyli- tai temperamaaleilla.

Akvarellit olivat olleet suunnilleen ainut kosketuspintani väreillä työskentelyyn, mustavalkoisten sarjakuvien piirtämisen ollessa ensisijainen mielenkiinnon kohteeni. Kokeillessani väreillä työskentelyä ensimmäisiä kertoja kankaalle ja kovalevypohjalle, olin hämmästynyt värivalintojeni voimakkuudesta ja räikeydestä.

Hillityn tummanpuhuvien ja synkkien värien sijaan maalasin elävänmallin kurssilla valokohdat kirkkaan oranssilla ja varjot sinivioletilla. Toki olin akvarelleissani käyttänyt lähes poikkeuksetta  voimakkaita vastavärikontrasteja, mutta yllätin itseni vahvojen värien suosijana myös suuremmissa maalauksissa.

Olin kuvitellut synkän ihmiskäsitykseni automaattisesti toistuvan töissäni synkkänä väriskaalana. Innostuin värien tarjoamista mahdollisuuksista ja sarjakuvapiirtäjän identiteetin rinnalle alkoi kasvaa käsitys itsestäni myös maalarina. Kansanopiston kuvataidelinjan myötä pääsin jälleen työstämään myös Lasten ja nuorten kuvataidekoulun ajoilta tuttua keramiikkaa. Kolmiulotteisten asioiden hahmottaminen tuntui luontevalta myös kipsin ja saven muodossa vaikka pääsääntöisesti olin muokannut kankaasta monimutkaisia ja teatraalisia asuja.

Omalta osaltaan taiteeseeni on vaikuttanut myös koko sukuni asettamat suuret odotukset lahjakkuuttani kohtaan. Osoittaessani taiteellisia taipumuksia jo siitä lähtien kun kynä alkoi pysyä kädessäni, alkoivat vanhempani, mummoni ja vaarini ylistää tekemiäni töherryksiä. Koska perheemme esikoisena täytin taiteellisesti lahjakkaan lapsen lokeron, piti kahdelle nuoremmalla sisarukselleni keksiä omat karsinansa.

Erillisten lokeroiden asettamissa puitteissa meitä voitiin kehua ilman, että sukulaisten tarvitsi kokea syyllisyyttä ylenpalttisen huomion osoittamisesta ainoastaan yhtä lasta kohtaan. Keskimmäinen lapsi sisarusparvessamme sai sosiaalisen ja ulospäin suuntautuneen leiman ja nuorimmainen lokeroitiin avuttomaksi reppanaksi hitaan puheenkehityksensä takia. Äidin puolella suvusta isoisäni oli taidemaalari, joka tosin laittoi pensselit naulaan kokiessaan, ettei pystynyt kehittymään maalaamisessa.

Hän oli itseoppinut maalari ja olisi ilmeisesti kaivannut taiteellista opetusta kehittyäkseen. Äidin isä on myös jonkinnäköinen itetaiteilija ja kehittelee erilaisia projekteja vanhaan navettaan rakennetussa verstaassaan. Isäni puolelta taas isoäitini oli lahjakas käsityöihminen ja mummoni kartanpiirtäjä. Isäni vanhemmat omistavat myös pienen taidekokoelman ja seuraavat kohtalaisella kiinnostuksella maailman taiteen tapahtumia.

Isäni äidinpuolen suku on myös ollut parempaa keskiluokkaa ja rikkaampaa porvaristoa. Kyseisten yhteiskuntaluokkien parissa taide on ollut myös huomattavasti arvostetumpaa kuin työläisten parissa, joten vanhemmilleni syntynyt lahjakas tyttölapsi on aiheuttanut enemmän odotuksia kuin suvussa, jossa taiteen arvostus olisi ollut vähäisempää.

En missään vaiheessa pettänyt näitä sukuni itselleni asettamia odotuksia, vaan kiinnostukseni piirtämistä kohtaan kasvoi samaa tahtia kuin taitoni.

Lahjakkaat siskoni jäivät auttamattomasti varjooni, vaikka heitä toki myös kannustettiin piirtämiseen ja maalaamiseen. Perheen taiteilijan titteli pysyi silti vakaasti minulla ja sitä pönkitettiin jopa sisarusteni kustannuksella, epäsuoran väheksynnän ja erilaisten lahjojen muodossa.

Perheessämme toisteltiin usein sitä, kuinka Katariina on se rauhallinen lapsi ja taiteilija, Laura sosiaalinen hyppelihiiri ja Noora oli vain meidän kahden vanhemman lapsen välimuoto, hieman syrjäänvetäytyvä reppana. Sisarusparvemme keskimmäinen, Laura, rupesi vasta Taideteolliseen korkeakouluun päästessään uskomaan todella omiin lahjoihinsa ja kykyynsä menestyä käsityöläisenä ja taiteilijana.

Sitä ennen Laura oli usein verrannut omia töitään minun tuotantooni ja kokenut olevansa huonompi. Sama pätee myös nuorimpaan sisarukseemme, Nooraan, joka mallipuuseppälinjalla opiskellessaan osoitti olevansa luokkansa lahjakkaimpia, mutta jäi vaille ansaitsemaansa kannustusta sukumme taholta.

Epäilen, että isovanhemmilleni ja vanhemmilleni on ollut liian vaikeaa irrottautua kauan jatkuneesta lokeroinnista, jota he ovat minun ja siskojeni suhteen harjoittaneet, vaikka ovatkin nähneet lasten kasvavan ja osoittavan kykyjä myös määritelmien sallimien puitteiden ulkopuolella. Olen siis saanut kehuja ja kannustusta taiteellisista lahjoistani, mutten juurikaan siitä, millainen olen ihmisenä ja persoonana.

Vanhempani määrittelivät luonteeni rauhalliseksi ja hiljaiseksi, sillä piirsin paljon omissa oloissani enkä paikoillani istuessani paljoa meteliä pitänyt.

Itselleni onkin ollut järkyttävää havaita oman persoonani ailahtelevuus ja tunneskaalan heittelehtiminen maanisesta riemusta ja egoistisesta esiintymishalusta aina syvään masennukseen ja eristäytymisen tarpeeseen saakka. Se kuva, mikä minulle on itsestäni lapsuudessa rakennettu, poikkeaa monella oleellisella tavalla siitä, miten itseni koen aikuisena. Vanhempieni rakentama kuva vahvasta, itsenäisestä selviäjästä, joka tulee toimeen omillaan, poikkeaa oleellisesti siitä kuvasta, jonka olen itsestäni joutunut terapian myötä muodostamaan.

Lyhyen ajan sisällä olen oppinut, että voin tarvittaessa pyytää apua ystäviltäni sen sijaan, että minun tarvitsisi yrittää ratkaista ongelmani yksin. Vaikenemisen ja asioiden omana tietonani pitämisen tilalle on tullut avoimuus ja halu tiiviin yhteisön luomiseen.

Vaikenemisen kulttuuri perheessäni on yksi niistä syistä, jotka mahdollistivat sen, että enoni saattoi käyttää minua seksuaalisesti hyväkseen ilman, että kukaan puuttui asiaan. Vanhempieni keskittyessä positiivisen palautteen antamiseen taiteellisesta lahjakkuudestani he samalla laiminlöivät tarpeeni läheisyyteen ja rakkauteen omana itsenäni.

Todennäköisesti rakkauden ja hyväksytyksi tulemisen tarpeeni kärjistyivät enoni osoittaessa huomiotaan seksuaalisuuttani ja viehätysvoimaani kohtaan. Olin epävarmuudessani suorastaan potentiaalinen uhri enoni pedofiilisille taipumuksille. Mainitsin jo aikaisemmin, että ennen Kansanopiston kuvataidelinjalle lähtemistä olin nähnyt itseni enemmänkin käsityöläisenä: Luulen taideuraa koskevien negatiivisten tunteideni olevan paljolti sen seurausta, että halusin kapinoida sitä lokeroa vastaan, mihin minua oli lapsesta asti työnnetty.

Taidekouluun hakeminen ja pääseminen olivat siis täyttymys suvun toiveille ja odotuksille, mutta itse koin sen ristiriitaisesti, sekä luovuttamisena ja alistumisena, mutta myös rohkeutena yrittää elää sillä, mitä eniten rakastan. Ensimmäinen vuoteni Lahden Taideinstituutissa pisti minut rinnatusten oman tasoisteni, lahjakkaiden ihmisten kanssa.

Sitä ennen olin aina poikkeuksetta ollut luokkani tai ryhmäni paras piirtäjä. Asetelma ajoi minut riittämättömyyden tunteisiin ja epäilyksiin omasta lahjakkuudestani, sillä identiteettini perustui hyväksynnän hakemiseen taiteellisen lahjakkuuteni kautta sen sijaan, että olisin tottunut saamaan hyväksyntää persoonallani.

Vanhempani ylläpitivät yhä silloin vahvasti käsitystä siitä, kuinka minä olin sisarusparvestamme taiteilija. Kun en enää ollut selkeästi paras ja lahjakkain piirtäjä, ajauduin kriisiin, joka pakotti minut psykologin avustuksella tulemaan tietoiseksi tästä perheessämme tiukasti istuneesta lokeroinnista.

Vanhempiemme suhteen tilanne on pikkuhiljaa korjautunut kun olen keskusteluissamme tuonut selkeästi esiin heidän harjoittamansa luokittelun. Isovanhempieni suhteen asetelma on edelleen sama kuin lapsuudessamme. Tosin äidin äitiini olen katkaissut välini kokonaan hänen täydellisen yhteistyökyvyttömyytensä takia. Mummoni ei suostu vieläkään myöntämään sitä, että hän olisi kohdellut äitiäni huonosti, saatikka omaa alkoholismiaan. Ensimmäisenä vuonna Taideinstituutissa pakenin tatuointitöideni pariin enkä juuri koskaan viettänyt koululla enempää aikaa kuin mitä kurssien suorittaminen välttämättä vaati.

Vasta toisella vuosikurssilla aloin nauttia enemmän vapaammasta ja oman itseni kehittämiseen tähtäävästä opiskelusta taiteen parissa. Toisen Taideinstituutin oppivuoteni aikana läpikävin myös raskaimman osuuden henkisestä paranemisestani, aloin päästä hajulle omasta taiteellisesta tyylistäni ja pyrkimyksistäni, sekä hylkäsin vähitellen minä vastaan muu maailma -ajattelutavan.

Vuosina — olen piirtänyt kymmeniä 2—55 sivuista sarjakuvaa, joista ennen piirretyt ovat tämän tutkimuksen kannalta vähemmän mielenkiintoisia. Käytän niitä lähinnä vain vertailupohjana hyväksikäytön jälkeiselle tuotannolleni. Lapsenomainen naiivius päähenkilöiden reaktioiden kuvaamisessa säilyy paljon pidemmälle kuin ensitapaamisen jälkeen ladeltavat rakkauden tunnustukset ja heteronormatiiviset asetelmat.

Kuusitoista kesäisenä piirtämässäni Pelastaja Black -jatko-osassa on ensimmäinen suora viittaus seksiin, päähenkilön saadessa nuotiolla tanssineelta isorintaiselta naiselta kutsun tulla viettämään yötä majaansa.

Tätä ennen Black on katsellut kun hänen miespuolinen toverinsa pää katkaistaan rituaalisesti kirveellä naisen toimiessa pyövelinä.

Ensimmäisen kerran varsinaisen seksiaktin olen piirtänyt vuosien — taitteessa valmistuneessa tarinassa, jossa naissankaritar pelastaa vangitun Predator-uroksen ja harrastaa seksiä tämän kanssa uima-altaan reunalla. Seksin jälkeen nainen muuttuu itsekin puoliksi avaruushirviöksi. Neljätoistavuotiaana piirsin miehen ja naisen välisen seksikohtauksen kuvauksen myös Seireenin laulu -nimisessä novellissa, jossa kohtaus päättyy siihen, että nainen on muuttunut luolassa munivaksi valtavaksi Alien-emoksi ja tappaa parittelukumppaninsa.

Ensimmäinen naisten välisestä rakkaudesta kertova sarjakuvani on vuodelta —, ja siitä eteenpäin tarinoissani esiintyy varsin usein homoseksuaaleja pääosissa. Muistan tuolloin valinneeni homoseksuaalisia teemoja tarinoihini silkasta provosoinnin ilosta, tai ainakin niin perustelin valinnat itselleni. Myös vallankäyttö ja manipulointi nousevat vuonna sarjakuviini vahvaksi taustateemaksi, vaikka en silloin tietoisesti tuonut niitä esiin.

Vuosina — piirtämässäni seitsemän sivuisessa Make love not war -novellissa kuvaan itseni jonkinnäköiseen fantasiakeskiaikaan sijoittuvaksi naissoturiksi tai amatsoniksi ja osallistun syksyisessä metsässä käytävään taisteluun Taru sormusten herrasta -lainattuja Uruk-Hai -tyylisiä sotureita vastaan. Vastaani asettuu vain pieneen lannevaatteeseen ja miekkaan sonnustautunut atleettinen demonisoturi ja taistelun sijaan harrastamme villiä seksiä taistelutantereen ruumiiden seassa.

Miespuolisen kumppanini olen esittänyt hyvin pitkälti objektisoiden ja tilanteen kontrolli on kokoajan selkeästi tarinan sankarittarella, eli minulla. Kuvaan itseni lihaksikkaana ja atleettisena ja seksikumppanilleni olen piirtänyt nänni- ja penislävistyksen.

Vartaloiden kuvaus on ihannoivaa ja todellisuuden rujoudesta vieraannutettua. Seksi kuvataan suorituksenomaisena, vaikka esileikkien kuvaamiseen ennen varsinaista penetraatiota on käytetty useampi ruutu. Tarina on selkeästi etäännytetty henkilökohtaisista tunteistani, peloistani ja toiveistani, ja noudattaa hyvin pitkälle pornokuvastosta tuttua kaavaa.

Novelli kertoo enemmän siitä, mitä tuolloin pidin normaalina seksin suhteen, vaikka novelli pyrkii samalla olemaan myös kannanotto rauhanomaisemman kanssakäymisen puolesta. Edellä mainitun jälkeen — valmistuneessa nelisivuisessa sarjakuvassa pohdin omaa suhdettani ja kokemuksiani maailmasta huomattavasti omakohtaisemmin, edellisen etäännytetyn ihannekuvauksen sijaan. Aloitan novellin piirtämällä itseäni piirtämässä sarjakuvaa ja kuvailen todellisuutta saippuakuplaksi, jonka tahmeaa kalvoa en saa rikottua.

Kuplan puhkaisemisen myötä löydän elämääni uuden tason kivun ja aggression kautta. Lävistytän nännini ja otan tatuoinnin selkääni, sekä viiltelen käsivarteni ylistäen niistä aiheutuvan fyysisen tuskan taivaallisuutta.

Seuraavalla sivulla ratsastan miehen päällä saaden orgasmin samalla kun viillän partnerini kurkun auki. Runsaasti ryöppyävä veri roiskuu rinnoilleni ja pääni kallistuu nautinnosta taakse. Lopussa kuitenkin korotan luomisen ja inspiraation kaikkea edellä mainittua suuremmaksi mielihyvän tuottajaksi. Omistaudun taiteelle ja suljen vaikeat ja kipeät tunteeni itseni ulkopuolelle kykenemättömänä käsittelemään niiden aiheuttajaa.

Jälleen kerran jätän määrittelemättä pahan olon tuottajan ja alkulähteen kaikkeen itsetuhoiseen toimintaan. Kerta toisensa jälkeen se esiintyy sarjakuvissani ja piirroksissani kyseenalaistamattomana ja määrittelemättömänä tosiasiana, joka kyllä laittaa minut piirtämään, mutta kalvava syyllisyys estää kaivelemasta tuskallisia muistoja niiden alkulähteen selvittämiseksi.

Työskentelytapani sarjakuvien rakentamisen suhteen on alusta asti ollut hyvin vapaa ja vain harvoihin tarinoihin olen laatinut käsikirjoituksen ennalta valmiiksi. Yleensä olen piirtänyt tarinoita useampia kuukausia putkeen ja juonen kulkuun ovat vaikuttaneet tunteeni ja elämäntilanteeni. Lähes jokaisen novellini kohdalla olen tarinan päättämisen lähestyessä käynyt sisäistä kamppailua siitä, millaisen lopun tarinalle laadin ja miten se vaikuttaa lopputulokseen.

Juonen loppuun saakka auki jättäminen näkyy monesti myös hajanaisuutena kertomuksessa, sillä pääasiallinen kiinnostukseni on aina ollut visuaalisuudessa tarinan kustannuksella. Monesti olen päätynyt hyvinkin dramaattisiin lopetuksiin, kuten päähenkilöiden itsemurhaan. Valitsin esimerkiksi vuonna toteuttamani nimeämättömän vampyyrielementtejä sisältävän novellin, sillä tarinan piirtäminen sijoittuu yläasteen lopettamiseen ja varsin angstiseen kauteen elämässäni.

Äitini ilmaisi tuolloin hyvin selvästi, että ellen hyväksy hänen uutta miestään, niin saisin muuttaa isäni luokse. Olin tuolloin omaksunut hyvin satanistisia elämänarvoja ja halusin kokea yhteenkuuluvuutta muiden death metal -musiikkia kuuntelevien ja Saatanaa palvovien nuorten kanssa. Tuolloin tapailin myös parhaimmillani kolmea rakastajaani saman viikon aikana ja olin saavutuksestani hyvinkin ylpeä.

Tuohon aikaan pidin myös listaa seksikumppaneistani, sillä rakastajieni määrä korreloi suoraan itsetuntooni haluttavana objektina. Käytin itse samankaltaisia vaatteita kuin sarjakuvani päähenkilöt, eli mustia, hyvin paljastavia ja samalla jopa androgyynisiä. Sielun sijasta Saatana vaatii palkkioksi pimeyden voimistaan kykyni rakastaa ja laitan nimeni hänen tarjoamaansa paperiin.

Muutun vampyyriksi, pimeydessä viihtyväksi verta juovaksi olennoksi. Tämän jälkeen harrastan sadomasokistista seksiä tyttöystäväni kanssa ja puremalla häntä kaulaan muutan hänetkin paholaisen kätyriksi. Harmi vain, ettei rakastettuni arvosta yksipuolista päätöksentekoani hänen elämästään, vaan jättää minut.

Loppu kuvaa väkivaltaisia elämänarvojani ja tappamisesta saamaani nautintoa, jotka eivät kuitenkaan riitä täyttämään sisälläni olevaa tyhjyyttä. Tavatessani rakastettuni jälleen viiden vuoden kuluttua teemme itsemurhan hyppäämällä katolta toistemme syleilyyn kietoutuneena. Nimettömässä novellissa on vahvasti esillä halu päästä lopullisesti eroon vaikeasti käsiteltävästä osasta itseäni: Lopun ajatuskuplassa rinnastan elämän mielekkyyden ja rakkauden toisiinsa, kun vastaavasti koen oman elämäni edustavan vain vihaa, tyhjyyttä ja hulluutta.

Ratkaisu ilman rakkautta ja positiivisia tunteita elettävään elämään näyttäytyy kaiken kivun ja kärsimyksen lopettamisen muodossa, kuolemana. Sarjakuvassani esitän itseni yli-inhimillisenä vampyyrina, joka on oman heikkouteni, yksinäisyyteni ja hyväksynnän kaipuun yläpuolella. Romantisoin itsemurhan voimakkaasti ja teko näyttäytyy ainoastaan ihailtavana, esteettisenä ja luontevana ratkaisuna ongelmiin. Sarjakuvassa ei lainkaan käsitellä sitä, mikä on aiheuttanut niin suurta tuskaa, että halusin tappaa kykyni tuntemiseen.

Henkisestä kärsimyksestä pyritään eroon pakenemalla, joko tunteiden kieltämiseen tai kuolemaan. Muuten kohtaus noudattaa hyvin vahvasti pornoelokuvien luomaa mielikuvaa lesbojen välisestä seksiaktista. Seksuaalista mielihyvää osoitetaan ilmeettömän mekaanisesti. Suorittaminen ja poseeraaminen ovat keskeisempiä kuin rakkauden ilmaiseminen ja mielihyvä. Itseni olen sarjakuvaan piirtänyt aikamme kauneusihanteeseen mukautettuna, isompirintaisena kuin olenkaan ja naisellisen sopusuhtaisena.

Vyötärölle ei edes kiertyneemmissä asennoissa muodostu yhtä ainutta ihopoimua ja fiktiivinen rakastettuni on lähes täydellinen silikoniblondi. Hänen älyllisiin ominaisuuksiinsa tosin viitataan kirjalla, jota hän on lukemassa sängyssä ennen seksin harrastamista. Kyseisen sarjakuvan piirtämisen aikoihin opiskelin viimeistä vuotta Hollolan käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa vaatetusartesaaniksi, jolloin asuin isäni luona maaseudulla Hollolassa, Hatsina -nimisessä kylässä.

Vietin elämässäni rauhallisempaa suvantovaihetta ja olin painanut suurimman osan epämiellyttävistä muistoista taka-alalle. Pidin jatkuvaa masennusta ja itseni yksinäiseksi ja onnettomaksi kokemista jokseenkin normaalina. En mieltänyt neitsyyteni menettämistä omalle enolleni seksuaalisena hyväksikäyttönä ja vielä vähemmän tiedostin henkisen pahoinvointini ja kyseisen tapahtuman välistä yhteyttä.

Samoihin aikoihin erosin kaksi vuotta kestäneestä, ensimmäisestä vakavammasta seurustelusuhteestani ja hankin itselleni uusia, lähinnä miespuolisia seksikumppaneita internetin kautta. Toteutin samoihin aikoihin myös pitkäaikaisen haaveeni tatuoinnista koko selän kokoisen tribaalikuvion muodossa.

Elokuvateattereissa oli saanut ensi-iltansa elokuvaversio Taru sormusten herrasta -kirjasta ja ohjaaja Peter Jacksonin näkemys Uruk-Hai sotureista innoitti minut lukuisiin hekumallisiin seksifantasioihin, joissa toinen toistaan isomunaisempi ja kovaotteisempi örkki raiskasi minut vuoron perään. Hekumoin fantasiallani sen verran pitkään, että päätin piirtää siitä myös sarjakuvan.

Novellin aloituksessa ei turhaa viivytellä ennen itse aktiin pääsemistä. Minut valmistellaan seremoniaa varten käskemällä riisumaan vaatteeni ja pukeutumaan hupulliseen viittaan.

Miessaattajani muuttuessa yllättäen epäinhimilliseksi demoniksi alan vastustella, mutta minut raahataan väkisin suureen saliin, jossa loput 29 maskuliinisuutta tihkuvaa örkkimiestä odottavat.

Käteni sidotaan ja viittani riisutaan ennen kuin minut asetetaan kiviselle alttarille selälleni, reidet levällään. Saattajademoni kynsii vatsaani verisiä naarmuja ja ottaa minut ensimmäisenä muiden katsellessa vierestä.

Tämän jälkeen muut demonit työntyvät suuhun, vaginaan ja anukseeni yksi tai useampi kerrallaan. Saadessani orgasmin kahden miehen penetroidessa minua yhtä aikaa, lyö ensimmäinen demoni minua kasvoihin ja kieltää nauttimasta toimituksesta. Menetän tajuntani ja kun taas herään, makaan lattialla ja kolme miestä kusee päälleni. Sarjakuvassa esitän itseni ensimmäistä kertaa tatuoituna ja lävistettynä, ja hieman aiempien novellieni sankarittaria lihaksikkaampana, vaikkakin täysin alistetun uhrin asemassa olevana.

Ruoskimisen ja raiskauksen kuvaaminen on jälleen kerran etäännytettyä ja estetisoitua, miesten ollessa täydellisen atleettisia, isomunaisia ja kohtalaisen hellävaraisia otteissaan tilanteen huomioon ottaen.

Oikeastaan vasta viimeisen sivun kohtauksessa, jossa miehet kusevat päälleni, etäännyttäminen hieman katoaa ja lattialla makaavan, avuttoman naisen kokee muunakin kuin himoittavana objektina, joka on leikissä mukana.

Kysymykseen, miksi etenkin naisilla on niin paljon väkivaltaisia seksuaalifantasioita, ei ole yhdenmukaista vastausta, mutta Maj Britt Bergström Walanin ja Malena Ivarssonin naisten seksifantasioita laajasti kartoittaneessa tutkimuksessa Kielletyt haaveet esitetään selityksiksi mm. Yhdeksi syyksi etenkin naisten väkivaltaisille seksifantasioille epäillään seksuaalista turhautumista, mutta seksifantasioissa voi olla myös kysymys siitä, että kuvitellessaan itsensä väkivaltaisten tekojen kohteeksi henkilö mahdollisesti haluaisikin itse pakottaa toisen osapuolen seksiin.

Kyseinen siirtymänä tunnettu ilmiö on tuttu myös unien tulkinnasta. Kohteen vaihtaminen toisesta itseensä on näennäinen temppu, jolla fantasian väkivaltaisuus tehdään hyväksyttävämmäksi. Kohteen joustava vaihtaminen tulee esiin myös siinä, että osa naisista vaihtaa fantasioissaan sujuvasti sukupuolta, ja kuvittelee itsensä naisen väkisin ottavaksi mieheksi. Ajatusten ja fantasioiden väkivaltaisuus aiheuttaa monesti myös syyllisyyttä, sillä useimmat naiset ovat yllättyneitä oman alitajuntansa epätasa-arvoisista mies-nais asetelmista.

Väkisinmakaamisen kuvittelu voi olla myös eräs tapa käsitellä naiseen jo pienenä istutettua seksuaalikielteisyyttä ja välttää syyllisyydentunteet. Tullessaan pakotetuksi seksiin fantasioissaan ei kuvittelija koe samalla tavalla olevansa vastuussa omista vieteistään, kuin jos fantisoisi olevansa vapaaehtoisesti mukana aktissa. Halua alistua seksifantasioissa esitetään myös haluna taantua lapsen tasolle ja antaa valta itsestä partnerille.

Myös lapsena tai nuoruudessa koettu seksuaalinen hyväksikäyttö tai raiskaus voi toistua mielikuvissa.

Fantasia voi olla myös pelkojen käsittelyä. Monet väkivaltafantasiat perustuvat myös todellisiin lapsuusajan kokemuksiin, sivusta nähdyn raiskauksen tai seksuaalisen riiston kohteeksi joutuneitten naisten kohdalla. Kun aikuinen nainen haaveilee, että mies käskee hänen maata hiljaa paikoillaan, tekee hän miehestä samalla isähahmon. Fantasia voi näin ollen olla yritys korjata sitä, missä on ollut mukana toistamalla sanat ja tilanteet.

Fantasiassa voidaan erotisoida pelätyt asiat, sillä pelko kiihottaa halua ja orgasmin avulla jännitys saadaan laukeamaan. Usein todellisuudessa koettu raiskaus johtaa siihen, että uhri alkaa inhota ruumistaan ja seksuaalisuuttaan ja voi lopettaa fantisoinnin kokonaan. Toisaalta fantasioita voidaan käyttää myös seksuaalisesta väkivallasta johtuvan vihan ja avuttomuudentunteiden purkamiseen.

Kielletyt haaveet -kirjassa korostetaan, että kaikki väkivaltafantasiat kuitenkin perustuvat siihen, että nainen itse asettaa itsensä alttiiksi lavastamalla tilanteen mielessään ja on näin ollen vapaa koska tahansa lopettamaan fantasian. Nainen tietää, etteivät asiat tapahdu hänelle oikeasti, vaan hän on tilanteen herra.

Se joka oma-aloitteisesti haaveilee alistamisestaan, ei ole enää alistettu. Kielletyt haaveet -kirjan kirjoittaneet psykologit esittävät myös ajatuksen, että väkivaltaisissa seksifantasioissa on mahdollisesti kysymys samanlaisesta tavasta esittää asiat kuin taiteessa, kärjistäen ja arjesta irrottaen mahdollisimman suuren tunnelatauksen tavoittelemiseksi. Harvempi nainen oikeasti haluaa tulla raiskatuksi, mutta merkittävällä osalla on väkivaltaisia fantasioita, joissa heidät pakotetaan seksiin, joko yhden tai useamman raiskaajan toimesta.

Harvemmin fantasioissa naista pahoinpidellään psyykkisesti haukkumalla häntä tyhmäksi, mahdottoman laiskaksi tai lahjattomaksi, vaan kyse on useimmiten fyysisen ylivallan edessä alistetuksi tulemisesta. Nykyseksologian käsityksen mukaan seksifantasiat ovat hyvin tärkeä osa kiihottumista masturboidessa ja monesti myös yhdynnän aikana.

Fantasioiden toteuttaminen tosielämässä kuitenkin tyrmätään kirjassa, sillä mielikuva ei ole koskaan sama kuin todellisuus ja käytännössä toteutettaessa fantasia latistuu lähes poikkeuksetta.

Omissa fantasioissani haluan usein myös itseäni nöyryytettävän ja häpäistävän julkisesti. Suunnittelen usein tekeväni performansseja, joissa minua naidaan tai päälleni kustaan yleisön edessä. Toisaalta taas hekumoin ajatuksilla performansseista, joissa pahoinpitelen miehiä ja nussin heitä anukseen strap-on dildolla taiteen nimissä. Tiedostan, että tämänkaltaiset itseni häpäisyyn ja nöyryyttämiseen tähtäävät tarpeet eivät toteutettuina palvelisi henkistä hyvinvointiani kaikesta houkuttelevuudestaan huolimatta.

Koen niiden olevan enemmänkin kyse samanlaisesta itseni satuttamisen tarpeesta, kuin viilteleminen ja prostituutio. En ole koskaan halunnut katsella itseäni peilistä samalla kun harrastan seksiä, sillä näen vain oman kehoni epätäydellisyyden ja tilanteen groteskin irvokkuuden. Seksiin liittyy omalla kohdallani hyvin vahvoja häpeän ja syyllisyyden tunteita, mutta koen myös mielenkiintoa seksin ja väkivallan yhdistämistä kohtaan.

Erityisen kiihottavia ja usein toistuvia ovat näyt itsestäni puremassa poikki seisovaa fallosta tai viiltämässä miehen kurkkua auki samalla kun saavutan orgasmin uhrini päällä ratsastaen. Mielessäni avautuu kiehtovana näky lapsen raiskaamisesta ja siitä kuinka aivan liian iso kyrpä repii ahtaan reiän itselleen sopivaksi. Väkivaltainen penetraatio maskuliinisen vallan allegoriana ja raiskaus alemman arvon osoittamisen keinona ovat minulle luontevana näyttäytyvää vallankäytön kuvastoa.

Alastomaksi riisuminen ja suolien ulos repiminen, sekä avattu, paljas rintaontelo tyhjennettynä sisälmyksistä ja tunteista näyttäytyvät kokemieni tunteiden visuaalisina vastineina. Joka kerta lukiessani roskajournalismiksi lueteltavaa painotuotetta olen pettynyt kun en saa lukea yksityiskohtaisia kuvauksia siitä, kuinka isä ampui itsensä ja ennen sitä raiskasi lapsensa niin, että aivon kappaleet levisivät pitkin lasten ruumiita.

Koen kutkuttavaa halua lukea tarkkoja kuvauksia siitä, kuinka lasten suolet olivat valuneet ulos onteloistaan ja nesteet imeytyneet lakanoihin. Siten osapuolet eivät edes tapaa, kohtaa toisiaan.

Pitäisi "Terveen yksilön" sen verran ottaa asiosta selvää, ettei puhu pedofiliasta tällaisessa tapauksessa!!! Itse asiassa repiminen on tositilanteessa hidasta ja vaikeaa, ei vaatteet noin vaan repee! Kokeilepas ensin repiä jotain t-paitaa ilman että se on edes jonkun päällä! Ehkä kiihkeä riisuminen ajaisi saman asian? No jopa on naurettavaa kohellusta aisankannattajjan aloitus.

Vaikka hän tykkäisi että hänet otetaan rajusti niin silti noi on sellaisia roolileikkejä, että niistä pitäis sopia etukäteen, muuten voi toinen järkyttyä -eli suhtautua ihan eri tavalla kuin oletit.. Voisko nämä perversiot jättää kumminkinpois aloitussivulta? Toivottavasti minullakin on joskus mies, jokä yllättää minut tällä tavalla! Paidaksi voisi valita edestä napitettavan version, nämä on helpompi repäistä edestä auki kuin ehjä kangas. Ja eikun napit sinkoilemaan! Lyhyt hame olisi myös kätevä, sitä ei tarvitse edes repiä, senkun vaan nostaa helman ylös ja antaa lyylille kyytiä ;.

Eikös tuossa vaatteiden repimisessä ule niin kuin raiskaus mieleen. Varmaan joo naiselle tosi rentoa, tosin nyt oma äijä kysymyksessä, mutta mutta. Hameen alle ei kuulu pikkuhousuja tai mitään muutakaan ;D. Kiinnität huomiota vääriin asioihin. Olet suorituspaineinen väärällä tavalla. Naiset tykkäävät kiltistä miehestä, joka tiskaa, tamppaa matot ja pesee omat kalsarinsa, eikä revi niitä.

Sinulla on arvot pakasti pielessä. Revittele poikien kanssa salilla, älä kotona, äläkä viimeksikään sängyssä. Heh, heh, on meitä moneksi Hmmmm, mitäköhän sinä sitten täällä K -alueella teet..? Lueskelet mitä muut pedissä ja sen ulkopuolellakin tekevät Tirkistelyksi tuota kutsutaan, vaikka kuinka moralisoisit. Jos sinua eivät nämä asiat oikeasti kiinnostaisi, niin tuskin tänne tulisit Saako riipiä, repiä ja puhua tuhmia?

Ja tämä tehdään miehelle! Joku taas ymmärtänyt seksin vähän väärin. No ei se mitään kunhan tyttöystävä tykkää.

Kumpikaan ei taida olla kynttelikön kirkkain kynttilä. Valitse napitettavia tai vetoketjullisia vaatteita. Henkkamaukalla myydään edullisia trikoovaatteita, lyckra-t-paitojakin, jotka lähtevät purkamaan, kuten sukkahousut.

Menee kauppaan ja kysyy myyjältä materiaaleista. Kääri se flikkasi WC-paperiin, siinä on repäisykohdat valmiina ja se on silti käyttökelpoista tavaraa jälkeenkinpäin. Hienoa ettã joku haluaa tuottaa mielihyvää ja en näkis siinä pahaa Eihän ole edes mikään ihme juttu ja jos tota pitää kauhistella ja päivitellä Seksin kait pitäis olla iloinen asia ja pikkunen mielikuvitus tuskin on pahasta.

Mulla vain alkoi naurattamaan kun luin aloitusviestin. Oletko ajatellut, että mitä jos tyttöystäväsi ilahtuu siitä, että ostat hänelle vaatteita?

Sitten menet ja revit ne Minä lähden mielelläni sovittamaan kanssasi - niitä - revittäviä alusasuja ; -M 30 ; Oikeasti, parhaita suunnitelmia ikinä.

Mikä upeampaa kuin revitellä vaatteet pois, pois, äkkiä pois! Oikeasti se jos jokin on himon, siis kaikenkattavan kiiman ja palavan halun panna toista kuva. Ja jotta pysyisin omissa maailmoissani, olen-han-narsisti perseenreikä alta kolmekymppinen paskanepätärkeä kaveri Voi tätä suunnatonta tuohtumusta. Ei, ei - Jukoliste! Kaikkihan tietävät, että kyllä se mirri löytyy jokaisesta naisenlaisesta. Mitenkähän tämä nyt oikeastaan menikään. Täysin sekopäinen itsekeskeinen monologi, unohtamatta omille jutuilleen naureskelua Lukemalla tätä tekstiä[1] hyväilitte ylemmyydentunnettani vastoin aiempaa suostumustani [2] ja vastaamalla mitään tähän, tai näin äärrettömän tyhjentävään viestiin teette minusta verrokin itse kunkin Jumalalle.

Niin ja päänsisäinen monoligi tietenkin jatkuu, joten ei vastauksia yleisöltä kiitos. Ja No Jotta, sillähän se ratkesi Valkeaa kuin Lumi, joka ihan-perus-sää-ilmiöiden takia suli. Voi helvetti, mikä ankea talvijumi!!! Kuka muuttaa kanssani Ahvenanmaalle tai mihin tahansa etelänpään?!

Mitä mielesi juuri piirsi? Oletko niitä jotka näkevät disneymäisiä kaappikelloja, joilla on viikset, in technicolor? Anteeksi etten häiritse teitä sen enempää. Pitäköön google hallussaan mehukkaat bittinsä, ja suomi Joku kattonu liikaa elokuvia.. Jaa-a Taas kyseenalaistan tämän palstan järkisjuoksun ja huomenna vaihdan sähköpostitoimittajaani, jotteivat tekaistunlaiset ja mielipuoliset ´keskustelunaiheet´hypi enää silmille.. Kiitos kaikille idiooteille, itseni mukaanlukien, nyt tää vaan ei toimi enää..

Paitapusero on helposti revitttävä, mm ohut satiini repeää helposti. Hame repeää halkiosta joten joko taka- tai sivuhalkioinen paras. Pikkuhousut silkistä tai vastaavasta repeää hyvin. Rinta- ja sukkanauhaliivit jätän repimättä. Rinnat voi vetää liiveistä ulos. Näin siis kun kumpikin sitä haluaa.

Sun aloitus tekstillä muistui liikaa mun lapsuuden trauma, kun muistan selvästi, kun pienenä näin kun isä oli väkivaltainen äidille. Tommoset aloitus tekstit pitäis lailla kieltää!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Eksyit siis epähuomiossa sivuille, etkä osaa lopettaa lukemista 2. Älä eksy sivuille, joiden sisältö näyttää epäilyttävältä. Opettele lopettamaan tekstin lukeminen, jos alkaa näyttää että sisältö menee itselle epämieluisaan suuntaan.

Minulta ainakin onnistuu molemmat tarvittaessa. Mutta toisaalta, eikös erilaisia fobioitakin hoideta siedättämisellä, eli ehkä kannattaisi juuri kuitenkin turvallisesti oman kodin suojassa lukea vähän aiheeseen tai sen sen ympärille liittyviä juttuja, jos ne traumat vähän laantuisivat?

Lisäksi on hieman vaikeaa jos ruvetaan kieltämään lailla esim. Toisilla ne liittyvät esim. Kielletäänkö siis koira-aiheiset tekstit, elokuvat yms. Toisilla ne liittyvät hyönteisiin, autoihin, lentokoneisiin, pimeisiin metsiin, polkupyöriin, vastakkaisiin sukupuoleen jne. Kai tajuat mihin tämä johtaisi? Lopetetaan sitten kaikki kirjoittaminen, valokuvaus, elokuvat jne. Oletko kokeillut vaatteet päällä suihkuun menemistä.

Siitä voit saada isot "kiksit" eikä tarvitse ostaa uusia vaatteita. Oletko koettanut sellaista temppua, että annat naaraskarhun purra sukupuolielimiäsi? Tuntuu tosi mageelta, tosin sen voi tehdä vain yhden kerran, toisella kerralla ei karhulla ole enää mitään haukattavaa. Mun miesystävä repi vaatteet päältäni, kun oli niin mustasukkainen. Tarkisti, että onko minulla tosiaan kuukautiset, ettei pysty olemaan muita miehiä.

Hakkasi naamaan, puristi kaulasta, luulin kuolevani. Seuraus, polille ja poliisille samantien.

pikkuhousu fetissi runkkaus porno Mietin vain, että viime viikolla yksi ystävistäni oli pois koulusta. Loppu kuvaa väkivaltaisia elämänarvojani ja tappamisesta saamaani nautintoa, jotka eivät kuitenkaan riitä täyttämään sisälläni olevaa tyhjyyttä. Ja No Jotta, sillähän se ratkesi Itseni kohdalla edellä mainittu tunteiden patoaminen näkyy selkeästi muun muassa toistuvien takaa-ajo painajaisten muodossa ja kyvyttömyytenä kohdistaa vihaani selkeästi enoani kohtaan. Taidekouluun hakeminen ja pääseminen olivat siis täyttymys suvun toiveille ja odotuksille, mutta itse koin sen ristiriitaisesti, sekä luovuttamisena ja alistumisena, mutta myös rohkeutena yrittää elää sillä, mitä eniten rakastan. Vyötärölle ei edes kiertyneemmissä asennoissa muodostu yhtä ainutta ihopoimua ja fiktiivinen rakastettuni on lähes täydellinen silikoniblondi. Ahdistus hieronta tallinna suomalaiset porno tähdet avuttomuus lamaavat aikuisia ja estävät heitä toimimasta vanhempina, kuten myös oman äitini kohdalla tapahtui.

Tallenna Kokoelmaan Luo maksuton tili käyttääksesi Kokoelmia Kokoelmien avulla voit tallentaa ja järjestellä kaikki projekteihisi tarvitsemasi kuvat. Voit jakaa Kokoelmia sekä muiden Shutterstockin käyttäjien kanssa että sähköpostitse kenen tahansa kanssa. Voit luoda ja järjestellä Kokoelmia tien päällä Apple - tai Android -laitteellasi. Jatka Kirjaudu sisään Katso ohjelmat ja hinnoittelu. Yksi suodatin tallennettu Poistettu tallennetuista suodattimista.

Oletko valmis tekemään enemmän? Aloita tästä Ei kiitos. Hae kuvan perusteella Oho! Veljeni kiusaa minua myös, eikä hän välitä. Jos puolustaudun, hän huutaa ja uhkailee että internet lähtee. Kerran veljeni potkaisi minua ja aloin itkemään koska en enää jaksa.

Äiti ei myöskään usko ikinä kun sanon että voin pahoin enkä jaksa mennä kouluun tms. Hänellä ei ole minkäänlaista kunnioitusta tunteitani kohtaan. Hän on myös erittäin tekopyhä, julma, ja hänellä on paljon kaksinaisstandardeja. Voisin olla hiljaa ja kestää mutta en pysty nöyrtymään sellaiseen. Hän kohtelee minua väärin enkä halua näyttää hänelle että se on okei. En saa turvaa mistään muualta kuin internetistä.

Kerrot tilanteestasi ja äitisi käyttäytymisestä sinua kohtaan. Sinusta tuntuu, ettet enää jaksa ja tahtoisit apua. Ikävä kuulla, että sinulla on niin paha olla äitisi takia. Kerrot, että hän myös huutaa sinulle joskus. Se ei ole oikein, eikä sellainen tunnu kenestäkään kivalta. On varmasti myös rankkaa joutua kiusatuksi koulussa ja kotona. Teet ihan oikein, kun haet apua tilanteeseesi. Kenenkään ei pitäisi joutua kiusatuksi ja kaikenlaiseen kiusaamiseen tulisi puuttua mahdollisimman pian.

Sinun kannattaa mennä juttelemaan tilanteestasi ja pahasta olostasi koulusi kuraattorille. Hän on juuri sitä varten, että hänelle voi mennä juttelemaan luottamuksellisesti esimerkiksi kiusaamisesta ja kotona esiintyvistä ongelmista ja huolista. Hän kuuntelee ja osaa tarjota sinulle sopivia apukeinoja, ja tarvittaessa hän ohjaa sinut muulle auttavalle taholle. Joka tapauksessa hän ajattelee sinun etuasi. Toivottavasti siis menet juttelemaan hänen kanssaan, jotta olosi paranisi ja kiusaaminen saataisiin loppumaan.

Toinen vaihtoehto on jutella kouluterveydenhoitajan kanssa asiasta. Usein jo pelkkä omista huolista juttelu toisen ihmisen kanssa helpottaa oloa ja samalla voi myös saada tukea ja neuvoa omaan tilanteeseen. Voisit siis jutella jonkun lähipiirisi luotettavan aikuisen kanssa pahasta olostasi ja tilanteestasi. Luotettava aikuinen voi olla vaikkapa joku sukulainen, nuorisotyöntekijä, perhetuttu tai opettajasi — sellainen ihminen, jolle sinusta itsestä tuntuisi hyvältä jutella.

Myös hyvän kaverin kanssa voi jutella omista huolista. Kaveri tai luotettava aikuinen voi myös olla tukena kuraattorin tai terveydenhoitajan luo hakeutumisessa. Onneksi olet löytänyt edes jonkinlaista turvaa internetistä. Nykyään onkin olemassa erilaisia nuorille suunnattuja chatteja ja auttavia puhelimia, joista saa keskusteluapua. Lisää tietoa niistä ja muista apu- ja tukipalveluista löydät Nuortenelämä. Toivottavasti niistä on sinulle hyötyä. Mietin vain, että viime viikolla yksi ystävistäni oli pois koulusta.

Kysyimme, että ''Onks kaikki hyvin, ootko kipeenä? No myöhemmin samalla viikolla hän kertoi, että hänen kuukautisensa ovat alkaneet ja kaikki huokaisimme helpotuksesta: Mietin aina sitä, että kun joku mulle kertoo, että hänen kuukautisensa ovat alkaneet, tunnen itseni vielä niin lapseksi Pohdit, miksi tunnet itsesi vielä niin lapseksi aina, kun joku kertoo kuukautistensa alkaneen.

Kuukautisten alkamisajankohta on yksilöllinen, mutta tavallisesti ne alkavat —vuotiaana. On siis täysin normaalia, ettei sinun ikäiselläsi ole vielä kuukautisia. Kuukautisten alkamiseen vaikuttavat esimerkiksi perintötekijät, liikunta ja ravinto.

Ennen kuukautisia ilmenee valkovuotoa, josta voi päätellä, että kuukautisten alkaminen ei ole enää kaukana. Kun kuukautiset sitten alkavat, voivat ne aluksi olla epäsäännölliset. Aluksi kuukautisvuoto voi olla vaihtelevan väristä.

Se voi olla rusehtavaa, vaaleanpunaista tai kirkkaanpunaista. Joillakin kuukautisvuoto on runsaampaa kuin toisilla, jotkut kärsivät kuukautiskivuista ja kuukautiskierron pituuskin vaihtelee yksilöllisesti. Voit lukea lisää kuukautisista esimerkiksi Väestöliiton nuorten sivuilta ja Nuortenelämä. Kuukautiset ovat merkki naisen lisääntymiskyvystä eli sukukypsyydestä. Kuukautisten alkaminen on yksi vaihe tytöstä naiseksi kasvamisessa.

Voi olla, että sinusta tuntuu sen takia vielä niin lapselta. Kuukautisten alkaessa tytöstä tuleekin biologisesti nainen. Sinulla ei ole kuitenkaan syytä huoleen, sillä varmasti sinullekin vielä tulee kuukautiset.

Joillakin kuukautiset vain alkavat myöhemmin kuin toisilla. Jos pelkäät, että kuukautisesi alkavat vaikkapa kesken koulupäivän, voit ihan hyvin pitää kaiken varalta mukana pikkuhousunsuojaa tai kuukautissuojaa. Jos asia vielä mietityttää sinua jatkossakin, kannattaa siitä jutella vaikkapa äitisi tai muun sinusta luotettavalta tuntuvan aikuisen kanssa. Vastaa palautekyselyyn ja auta meitä tekemään Kysyttävää-palstasta entistä parempi. Mielipiteesi on meille tärkeä! Vastaamalla kyselyyn voit myös voittaa tuotepalkintoja.

Aikaa vastaamiseen menee vain minuuttia. Mun kuukautiskierto on n. Se on aika lyhyt ja mietin, että onks se ensinnäkin ihan normaalii ja toiseks voiko e-pillerit vaikuttaa kierron pituuteen. Mulla ei siis oo pillereit Haluaisin pidemmän kierron, koska välillä tuntuu että on koko ajan menkat ku menkatki kestää sen 7pv. Mietit, onko kuukautiskiertosi normaali ja vaikuttavatko e-pillerit kuukautiskierron pituuteen.

Tahtoisit pidemmän kierron, sillä sinusta tuntuu välillä, että sinulla on melkein koko ajan menkat. On varmasti turhauttavaa, kun kuukautiset tuntuvat olevan niin usein. Kuukautiskierron pituus on aina yksilöllinen, mutta yleensä se on päivää. Kuukautiskierto alkaa ensimmäisestä kuukautisvuotopäivästä ja päättyy seuraavaan kuukautisvuodon alkamispäivään. Ehkäisypillereillä voidaan vaikuttaa kuukautiskiertoon. E-pillereitä käytetään raskauden ehkäisyyn, mutta myös esimerkiksi kovien kuukautiskipujen helpottamiseksi.

E-pillereillä voidaan myös pienentää vuodon määrää ja lyhentää kuukautisten kestoa. Ne myös yleensä tekevät kuukautisvuodosta säännöllisempää. E-pillereitä on monia erilaisia ja jotkut niistä eivät aina sovi kaikille. Voisit keskustella koulusi terveydenhoitajan kanssa, kannattaisiko sinun aloittaa e-pillereiden käyttö.

Hän myös vastaa sinua askarruttaviin kysymyksiin liittyen kuukautisiin ja e-pillereihin. Toinen vaihtoehto on varata aika kaupunkisi ehkäisyneuvolasta ja käydä siellä juttelemassa e-pillereiden aloittamisesta. Kaupungissasi alle vuotiaille nuorille tarjotaankin ilmainen ehkäisy. Lisää tietoa kuukautiskierrosta ja e-pillereistä voit lukea esimerkiksi Väestöliiton nuorten sivuilta.

Olen masentunut ja itsetuhoinen ja tiedän että tarvitsen apua, mutta en vain uskalla kertoa kenellekään, koska pelkään että kaikki ajattelee mun olevan huomionhakuinen tai ettei ketään kiinnosta.

Harmittavaa, et oot jääny mahtavia kokemuksia vaille, no tumputtele kaikessa rauhassa HenkkaMaukalla on lapsityö voimalla tehdyt rätit, ootte siis pedofiileja. HM räsyt pitäisi repiä kappaleiksi jo siellä liikkeessä, ostamatta. Terveelle yksilölle vain tiedoksi, että pedofiliaa EI ole se, että ostaa lapsityövoimalla tehtyjä vaatteita.

Pedofiliaa on ihan toinen: JOka siis kosktettelee lapsen intiimejä alueita tai jopa harjoittaa lapsen kanssa yhdyntää.

Se ei koskaan tule kyseeseen siinä tapauksessa, että vaatteiden tekijä on jossain Aasian tai Afrikan maassa ja vaatteen ostaja Euroopassa. Siten osapuolet eivät edes tapaa, kohtaa toisiaan.

Pitäisi "Terveen yksilön" sen verran ottaa asiosta selvää, ettei puhu pedofiliasta tällaisessa tapauksessa!!! Itse asiassa repiminen on tositilanteessa hidasta ja vaikeaa, ei vaatteet noin vaan repee! Kokeilepas ensin repiä jotain t-paitaa ilman että se on edes jonkun päällä! Ehkä kiihkeä riisuminen ajaisi saman asian? No jopa on naurettavaa kohellusta aisankannattajjan aloitus. Vaikka hän tykkäisi että hänet otetaan rajusti niin silti noi on sellaisia roolileikkejä, että niistä pitäis sopia etukäteen, muuten voi toinen järkyttyä -eli suhtautua ihan eri tavalla kuin oletit..

Voisko nämä perversiot jättää kumminkinpois aloitussivulta? Toivottavasti minullakin on joskus mies, jokä yllättää minut tällä tavalla!

Paidaksi voisi valita edestä napitettavan version, nämä on helpompi repäistä edestä auki kuin ehjä kangas. Ja eikun napit sinkoilemaan! Lyhyt hame olisi myös kätevä, sitä ei tarvitse edes repiä, senkun vaan nostaa helman ylös ja antaa lyylille kyytiä ;. Eikös tuossa vaatteiden repimisessä ule niin kuin raiskaus mieleen. Varmaan joo naiselle tosi rentoa, tosin nyt oma äijä kysymyksessä, mutta mutta. Hameen alle ei kuulu pikkuhousuja tai mitään muutakaan ;D.

Kiinnität huomiota vääriin asioihin. Olet suorituspaineinen väärällä tavalla. Naiset tykkäävät kiltistä miehestä, joka tiskaa, tamppaa matot ja pesee omat kalsarinsa, eikä revi niitä. Sinulla on arvot pakasti pielessä. Revittele poikien kanssa salilla, älä kotona, äläkä viimeksikään sängyssä. Heh, heh, on meitä moneksi Hmmmm, mitäköhän sinä sitten täällä K -alueella teet..? Lueskelet mitä muut pedissä ja sen ulkopuolellakin tekevät Tirkistelyksi tuota kutsutaan, vaikka kuinka moralisoisit.

Jos sinua eivät nämä asiat oikeasti kiinnostaisi, niin tuskin tänne tulisit Saako riipiä, repiä ja puhua tuhmia? Ja tämä tehdään miehelle!

Joku taas ymmärtänyt seksin vähän väärin. No ei se mitään kunhan tyttöystävä tykkää. Kumpikaan ei taida olla kynttelikön kirkkain kynttilä. Valitse napitettavia tai vetoketjullisia vaatteita. Henkkamaukalla myydään edullisia trikoovaatteita, lyckra-t-paitojakin, jotka lähtevät purkamaan, kuten sukkahousut.

Menee kauppaan ja kysyy myyjältä materiaaleista. Kääri se flikkasi WC-paperiin, siinä on repäisykohdat valmiina ja se on silti käyttökelpoista tavaraa jälkeenkinpäin. Hienoa ettã joku haluaa tuottaa mielihyvää ja en näkis siinä pahaa Eihän ole edes mikään ihme juttu ja jos tota pitää kauhistella ja päivitellä Seksin kait pitäis olla iloinen asia ja pikkunen mielikuvitus tuskin on pahasta. Mulla vain alkoi naurattamaan kun luin aloitusviestin. Oletko ajatellut, että mitä jos tyttöystäväsi ilahtuu siitä, että ostat hänelle vaatteita?

Sitten menet ja revit ne Minä lähden mielelläni sovittamaan kanssasi - niitä - revittäviä alusasuja ; -M 30 ; Oikeasti, parhaita suunnitelmia ikinä.

Mikä upeampaa kuin revitellä vaatteet pois, pois, äkkiä pois! Oikeasti se jos jokin on himon, siis kaikenkattavan kiiman ja palavan halun panna toista kuva. Ja jotta pysyisin omissa maailmoissani, olen-han-narsisti perseenreikä alta kolmekymppinen paskanepätärkeä kaveri Voi tätä suunnatonta tuohtumusta.

Ei, ei - Jukoliste! Kaikkihan tietävät, että kyllä se mirri löytyy jokaisesta naisenlaisesta. Mitenkähän tämä nyt oikeastaan menikään. Täysin sekopäinen itsekeskeinen monologi, unohtamatta omille jutuilleen naureskelua Lukemalla tätä tekstiä[1] hyväilitte ylemmyydentunnettani vastoin aiempaa suostumustani [2] ja vastaamalla mitään tähän, tai näin äärrettömän tyhjentävään viestiin teette minusta verrokin itse kunkin Jumalalle. Niin ja päänsisäinen monoligi tietenkin jatkuu, joten ei vastauksia yleisöltä kiitos.

Ja No Jotta, sillähän se ratkesi Valkeaa kuin Lumi, joka ihan-perus-sää-ilmiöiden takia suli. Voi helvetti, mikä ankea talvijumi!!! Kuka muuttaa kanssani Ahvenanmaalle tai mihin tahansa etelänpään?! Mitä mielesi juuri piirsi? Oletko niitä jotka näkevät disneymäisiä kaappikelloja, joilla on viikset, in technicolor?

Anteeksi etten häiritse teitä sen enempää. Pitäköön google hallussaan mehukkaat bittinsä, ja suomi Joku kattonu liikaa elokuvia.. Jaa-a Taas kyseenalaistan tämän palstan järkisjuoksun ja huomenna vaihdan sähköpostitoimittajaani, jotteivat tekaistunlaiset ja mielipuoliset ´keskustelunaiheet´hypi enää silmille..

Kiitos kaikille idiooteille, itseni mukaanlukien, nyt tää vaan ei toimi enää.. Paitapusero on helposti revitttävä, mm ohut satiini repeää helposti. Hame repeää halkiosta joten joko taka- tai sivuhalkioinen paras.

Pikkuhousut silkistä tai vastaavasta repeää hyvin. Rinta- ja sukkanauhaliivit jätän repimättä. Rinnat voi vetää liiveistä ulos. Näin siis kun kumpikin sitä haluaa. Sun aloitus tekstillä muistui liikaa mun lapsuuden trauma, kun muistan selvästi, kun pienenä näin kun isä oli väkivaltainen äidille. Tommoset aloitus tekstit pitäis lailla kieltää!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Eksyit siis epähuomiossa sivuille, etkä osaa lopettaa lukemista 2. Älä eksy sivuille, joiden sisältö näyttää epäilyttävältä.

Opettele lopettamaan tekstin lukeminen, jos alkaa näyttää että sisältö menee itselle epämieluisaan suuntaan. Minulta ainakin onnistuu molemmat tarvittaessa. Mutta toisaalta, eikös erilaisia fobioitakin hoideta siedättämisellä, eli ehkä kannattaisi juuri kuitenkin turvallisesti oman kodin suojassa lukea vähän aiheeseen tai sen sen ympärille liittyviä juttuja, jos ne traumat vähän laantuisivat?

Lisäksi on hieman vaikeaa jos ruvetaan kieltämään lailla esim. Toisilla ne liittyvät esim. Kielletäänkö siis koira-aiheiset tekstit, elokuvat yms. Toisilla ne liittyvät hyönteisiin, autoihin, lentokoneisiin, pimeisiin metsiin, polkupyöriin, vastakkaisiin sukupuoleen jne. Kai tajuat mihin tämä johtaisi? Lopetetaan sitten kaikki kirjoittaminen, valokuvaus, elokuvat jne.

Oletko kokeillut vaatteet päällä suihkuun menemistä.

2 thoughts on “Pikkuhousu fetissi runkkaus porno

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *